Osakunnan inspehtori on toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen otettu Helsingin yliopiston professori. Inspehtorin tehtävä on toimia yhdyshenkilönä osakuntalaisten ja yliopiston välillä. Hän johtaa puhetta osakunnan kokouksissa. Inspehtorin virkakauden pituutta ei ole rajoitettu.
Inspehtorin viran juuret juontavat aivan osakuntien syntyyn asti, jolloin osakunnan jäsenyys oli pakollinen. Inspehtori piti vallattomat ylioppilaat Herran nuhteessa ja saattoi rettelöinnit yliopiston tietoisuuteen, mihin myös latinankielinen kantasana (inspector = tarkkailija, tutkija) viittaa.
Nykyään vaikutus ylioppilaiden ja inspehtorin välillä on varsin toinen. Vuodesta 2008 lähtien inspehtorinamme on toiminut Vanhan Testamentin eksegetiikan professori Martti Nissinen, jonka lupsakkaa savolaista murretta kuulee osakunnan kokousten lisäksi hyvin useissa juhlissamme ja Tervahöyryristeilyillä.
Inspehtorin valitsemista ja tehtäviä koskevat osakunnan sääntöjen pykälät 11, 12, 14, 18, 20, 21 ja 71, sekä ohjesääntöjen pykälät D6 ja D7.
Kuraattorin tehtävänä on johtaa osakunnan toimintaa ja luoda suuria suuntaviivoja. Hän toimii osakuntaneuvoston puheenjohtajana, ja johtaa puhetta myös yleiskokouksissa, jos inspehtori ei ole saapuvilla. Kuraattorin toimikausi on kaksivuotinen.
Kuraattorin virka ulottuu niin ikään osakuntalaitoksen syntyyn. Latinankielinen kantasana cūrātor tarkoittaa kaitsijaa, hoitajaa, johtajaa, edustajaa tai holhoojaa. Kuraattori onkin vanhempi, mielellään jo valmistunut osakuntalainen, joka pitkän osakuntauransa ansiosta osaa nähdä lukukautta pidemmällekin. Kuraattorin on oltava osakunnan varsinainen jäsen tai olla ollut sitä valmistuessaan yliopistosta.
Kuraattorin toimintaa säätelevät osakunnan sääntöjen pykälät 6, 13, 14, 18, 20, 21, 33, 34, 35, 38, 40, 54, 55, 56, 80, 82 sekä ohjesääntöjen pykälät D2, D6 ja D7.
Joku voisi sanoa, että neuvoksen tärkein tehtävä on osata nauttia runsaasti kahvia pullan kera, mutta tämä ei ole kuitenkaan koko totuus. Neuvosto on osakunnan ylin toimeenpaneva elin, osakunnan hallitus, joten neuvoksen virassa pääsee toimimaan osakunnan kovassa ytimessä. Neuvoksen tehtäviin kuuluu osallistua 2–3 kertaa kuukaudessa järjestettäviin neuvoston kokouksiin ja kerran kuukaudessa järjestettävään osakunnan kokoukseen. Neuvoksen oletetaan ottavan kantaa mm. osakunnan rahan käyttöön ja hankintoihin, sekä osakunnan sisä- ja ulkosuhteisiin neuvoston kokouksissa ja avustavan virkailijoita heidän toimissaan. Yleensä neuvokset ovat hieman vanhempia, osakunnan toimintaan hyvin perehtyneitä, aktiivisia osakuntalaisia. Lisätietoja neuvoston toiminnasta.
Neuvostossa on kahdeksan äänivaltaista jäsentä, joista neljä on neuvoksia. Neuvoksilla ei ole sääntöjen sanelemia vastuualueita, mutta käytännön toiminnan sutjakoittamiseksi salkkuja jaetaan. Viiden osakuntaneuvoston jäsenen (ml. äänivallattomat) on oltava osakunnan varsinaisia jäseniä.
Neuvoston ja neuvosten toimintaa säätelevät osakunnan sääntöjen pykälät 15, 18, 20, 21, 32, 33, 34, 35, 36, 37, 38, 39, 40, 46, 49, 51, 57, 60, 61, 62, 63, 71, 72 ja 82. Ohjesäännöissä neuvostoa koskevat pykälät A1, A5, A7, A25, A26, A27, B1, B2, B3, B5, B6 ja B7.
Toiminnanjohtaja on osakunnan yleinen nakkikone. Toiminnanjohtajan tehtäviin kuuluvat osakunnan käytännön toiminnan koordinointi ja toimintakalenterin ylläpito, yleinen tiedottaminen, tilojen varausasiat ja niiden koordinointi, jäsen- ja avainrekisteristä huolehtiminen, sekä kaikki muu, mitä ei muiden virkailijoiden tehtäväksi ole pidätetty. Toiminnanjohtaja on osakunnan toimintaan jo hyvin perehtynyt vanhempi jäsen ja hänen toimikautensa on kaksivuotinen.
Toiminnanjohtaja kuuluu virkansa puolesta osakuntaneuvostoon, ja johtaa siellä kuraattorin poissaollessa puhetta.
Toiminnanjohtajaa koskevat osakunnan sääntöjen pykälät 6, 21, 33, 34, 35, 39, 41, 43, 48 ja 80, sekä ohjesääntöjen pykälät A4, D6 ja D7.
Taloudenhoitajan tehtäviin kuuluu, kuten nimikin jo kertoo, osakunnan rahakirstujen vartiointi, kirjanpidosta huolehtiminen, sekä Vinnin irtaimiston luettelon ylläpito. Taloudenhoitaja on lisäksi äänivaltainen neuvoston jäsen. Taloudenhoitajan toimikausi on kaksivuotinen. Taloudenhoitajan on oltava vanhempi, mielellään valmistunut osakunnnan jäsen tai entinen jäsen.
Taloudenhoitajaa koskettavia osakunnan sääntöjen pykäliä ovat 33, 34, 39, 40, 41, 43, 45, 49, 61 ja 80, sekä ohjesääntöjen pykälät A5, B3, B5, B6 ja B7.
Sihteerin tehtäviä ovat mm. osakunnan kokouksista ilmoittaminen, ja niistä pöytäkirjojen laatiminen, sekä päätöksistä tiedottaminen. Sihteeri huolehtii myös osakunnan kotimaisesta postista. Sihteeri on virkansa puolesta äänivaltainen neuvoston jäsen. Toimikausi on yksi kalenterivuosi.
Sihteerin toimintaa säätelevät osakunnan sääntöjen pykälät 27, 33, 34, 39, 41, 50 ja 80, sekä ohjesääntöjen pykälä A6.
Fuksimajurin, tai savolaisittain vuksimajurin, tehtävänä on ottaa vastaan osakunnan uudet jäsenet, ylläpitää yhteyksiä heihin sekä perehdyttää heitä osakunnan toimintaan ja historiaan. Tätä varten fuksimajuri järjestää syksyisin runsaasti erityisesti fukseille suunnattua toimintaa. Fuksimajurin toimikausi on yksi lukuvuosi. Hän on neuvoston vakinainen äänivallaton jäsen.
Fuksimajuria käsittelevät osakunnan sääntöjen pykälät 33, 39 ja 43, sekä ohjesääntöjen pykälä A8.
Emännän ja apuemäntien tehtävänä on huolehtia viihtyisyydestä osakunnassa. Emäntä hoitaa mm. osakunnan kokousten ja muiden tilaisuuksien kahvitukset ynnä muut evästykset, sekä järjestää osakunnan tilaisuuksia isännän kanssa. Hän on virkansa puolesta äänivallaton neuvoston jäsen. Emännän toimikausi on yksi lukukausi.
Emäntää koskevat osakunnan sääntöjen pykälät 33, 39ja 43, sekä ohjesääntöjen pykälät A2, A10, A31, B6, D6 ja D7.
Osakunnan isännän ja apuisäntien tehtävänä on huolehtia osakunnassa järjestettävistä tilaisuuksista ja niiden valvonnasta, sekä huoneiston irtaimiston kunnosta. Isäntä toimii yhteistyössä toiminnanjohtajan kanssa osakunnan tilankäyttö- ja varausasioissa. Hän on virkansa puolesta neuvoston äänivallaton jäsen. Isännän toimikausi on yksi lukukausi.
Isäntää koskevat osakunnan sääntöjen pykälät 39, 60, 63, sekä ohjesääntöjen pykälät A2, A4, A9, A22, A30, B6, D6 ja D7.
Päätoimittaja toimittaa osakunnan riippumatonta hännänkannattajaa Susj-lehteä, joka ilmestyy kahdesti vuodessa. Suurin osa artikkeleista toki syntyy aktiivisten osakuntalaisten toimesta, mutta päätoimittajan rootelia on koota niistä valmis lehti. Päätoimittajan kausi on yksi kalenterivuosi.
Päätoimittajan toimista säädetään osakunnan sääntöjen pykälässä 39 ja ohjesääntöjen pykälässä A11.
Osakunnan tilit ja varainhoidon tarkastaa kaksi osakunnan valitsemaa toiminnantarkastajaa. Toiminnantarkastajat voivat olla myös osakunnan entisiä jäseniä tai osakunnan ulkopuolisia valantehneitä tilintarkastajia. Heille valitaan myös varahenkilöt. Toiminnantarkastajan pitää olla riippumaton tarkastusta suorittaessaan, ja hän ei voi olla virkansa tai toimikunnan jäsenyytensä vuoksi osakunnalle tilivelvollinen henkilö. Toimikausi on yksi kalenterivuosi.
Tilintarkastajia koskevia pykäliä osakunnan säännöissä ovat 39, 45, 52 ja 61, sekä ohjesääntöjen pykälät B4 ja B5.
Osakunnan tietokoneesta, internetsivuista ja sähköpostilistoista huolehtii tietotekniikkasihteeri. Käytännössä virkaan vaaditaan käyttäjätunnus yliopiston tietokonejärjestelmiin (osakunnalla on tähän sopiva järjestötunnus), sekä HTML:n ja usean käyttäjän tietokonejärjestelmän ylläpidon perusosaamista. Useimpien muiden virkojen tapaan tietotekniikkasihteerikin valitaan kalenterivuodeksi kerrallaan.
Tietotekniikkasihteeristä säädetän ohjesääntöjen pykälät A2, A3 ja A12.
Huvipäällikkö järjestää huvitoimikunnan avustuksella ohjelmaa osakunnan tilaisuuksiin ja voi ideoida niihin myös koristeluja. Toimikausi on yksi kalenterivuosi.
Huvipäällikköä käsittelevät ohjesääntöjen pykälät A2, A3 ja A13.
Maakuntasihteeri, vanhojen sääntöjen kotiseutusihteeri, huolehtii yhteyksistä kotimaakuntaan. Hänen vastuullaan on myös osakunnan vaakunakokoelman kunnossapito.
Maakuntasihteerin tehtävistä säädetään ohjesääntöjen pykälissä A2, A3 ja A14.
Kansainvälisten asioiden sihteeri, vanhoissa säännöissä ulkoasiainsihteeri, hoitaa osakunnan suhteita ulkomaille ja vastaa niihin liittyvästä kirjeenvaihdosta. Kansainvälisten asioiden sihteerin vastuulla on järjestää majoitus ja ohjelmaa osakunnan ulkomaisille vieraille virallisten vierailujen, kuten esimerkiksi vuosijuhlan, yhteydessä. Hän voi kutsua avukseen kansainvälisten asioiden toimikunnan. Osakunnalla on viralliset ystävyyssuhteet korporaatio Fraternitas Esticaan ja korporaatio Indlaan Eestin Tartossa sekä Värmlands Nationiin Ruotsin Uppsalassa sekä Wermlands Nationiin Ruotsin Lundissa ja Linköpingissä.
Kansainvälisten asioiden sihteeriä koskevat ohjesääntöjen pykälät A2, A3, A15, D6 ja D7.
Kulttuurisihteeri järjestää ohjelmaa ja vierailuja osakunnan kulttuurinnälkäisille. Apunaan hänellä on kulttuuritoimikunta. Toimikausi on yksi kalenterivuosi.
Kulttuurisihteeriä koskevat ohjesääntöjen pykälät A2, A3 ja A16.
Opintosihteeri järjestää Savolaisen osakunnan ja akateemisten alojen esittelyjä maakunnan lukioissa sekä voi avustaa opintojensa alussa olevia osakuntalaisia. Toimikausi on yksi lukuvuosi. Avukseen hän voi kutsua opintotoimikunnan.
Opintosihteerin tehtäviä käsittelevät ohjesääntöjen pykälät A2 ja A17.
SavOlaisten fyysisiä ponnistuksia ja urheiluekskursioita koordinoi urheiluohjaaja tai kaksi urheiluohjaajaa. Apunaan hänellä/heillä on urheilutoimikunta. Toimikautta urheiluohjaajalla on yksi kalenterivuosi.
Urheiluohjaajan toimia käsittelevät ohjesääntöjen pykälät ovat A2, A3 ja A18.
Kappalaisen tehtävä on huolehtia osakunnan henkevästä toiminnasta. Käytännöksi on muodostunut, että kappalainen leikillisesti vihkii osakunnan emännän ja isännän virkoihinsa. Kappalaisen ei tarvitse olla teologian opiskelija, mutta siitä on saattaa olla hyötyä tehtävässä. Kausi on yksi kalenterivuosi.
Kappalaisen tehtävistä säädetään ohjesääntöjen pykälissä A2, A3 ja A19.
Seniorisihteerin tehtävä on pitää yhteyttä entisiin osakunnan jäseniin, ja erityisesti Savolaiset Seniorit r.y.:hyn. Käytännössä tämä tarkoittaa käymistä senioreiden hallituksen kokouksissa ja senioireiden tapahtumien tiedottamisesta osakuntalaisille.
Seniorisihteerin tehtävät määrätään ohjesääntöjen pykälissä A2, A3 ja A20.
Yhteislaulua osakunnan tilaisuuksissa johtaa laulunjohtaja. Apunaan hänellä on rapiiri laulurauhan valvontaan ja katras varalaulunjohtajia siltä varalta, että laulutaito tulisi huuhdottua kurkusta alas. Toimikausi on yksi kalenterivuosi.
Laulunjohtajaa käsittelevät ohjesääntöjen pykälät A2, A3 ja A21.
Musiikkimestari vastaa musiikista osakunnan tilaisuuksissa ja huolehtii isännän kanssa osakunnan äänentoistolaitteista. Käytännössä tämä tarkoittaa tiskijukkana toimimista osakunnan bileissä. Viime vuosina virkaan on valittu kaksi henkilöä, ettei yhden tarvitsisi koko iltaa istua levylautasen ääressä. Musiikkimestarin kausi on yksi kalenterivuosi.
Musiikkimestarin viran määrittelevät ohjesääntöjen pykälät A2, A3 ja A22.
Valokuvaaja tallentaa osakunnan toimintaa valokuvin ja hoitaa osakunnan valokuvakokoelmaa. Osakunnalla ei ole omaa kameraa, joten armatuurissa luotetaan valokuvaajan harrastuneisuuteen. Kausi on yksi kalenterivuosi.
Valokuvaajan tehtävistä säädetään ohjesääntöjen pykälissä A2, A3 ja A23.
Vaalipäällikön tehtävä on luotsata osakunta kahden vuoden välein veret seisauttavaan vaalivoittoon Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston vaaleissa. Käytännössä tämä tarkoittaa yhteistyötä muiden osakuntien vaalipäälliköiden kanssa, ylioppilaskunnan edustajiston toiminnan osakuntalaisille tutuksi tekemistä ja osakuntalaisten innostamista ehdokkaiksi ja vaaliuurnille. Vaalipäällikön toimikausi on lyhyt mutta hektinen. Tehtävää piisaa suunnilleen vaaleja edeltävät puoli vuotta, vaikkakin muunakin aikana ylioppilasdemokratiaa sopii edistää. Vaalien välivuosina vaalipäällikköä ei valita.
Vaalipäälliköstä kerrotaan ohjesääntöjen pykälissä A2 ja A24.
Vuosijuhlamestari, talakkunamestari ja tervahöyryamiraali järjestävät kukin virkaansa kuuluvan juhlan. Kukin heistä valitaan hyvissä ajoin ennen juhlansa määräaikaa. Kukin kokoaa lisäksi toimikunnan auttamaan käytännön askareissa.
Juhlamestareiden toimista säädetään osakunnan sääntöjen pykälissä 60, 62, 69 ja 81, sekä ohjesääntöjen pykälissä A2, A25, A26, A27, B7, D6 ja D7.
Osakunnan toiminnasta evidenssiä kokoaa ja osakunnan arkistosta ja kirjastosta huolehtii historioitsija. Historioitsijan toimikausi on yksi kalenterivuosi.
Historioitsijan tehtävät on lueteltu osakunnan sääntöjen pykälässä 84, sekä ohjesääntöjen pykälissä A2, A3 ja A28.
Lipunkantajat kantavat osakunnan ja Suomen lippua osakunnan tilaisuuksissa, joissa niitä käytetään. Heille on kaksi varahenkilöä. Varahenkilöt palvelevat usein lippuairuina. Kausi on yksi kalenterivuosi.
Lipunkantajista säädetään osakunnan sääntöjen pykälässä 82, sekä ohjesääntöjen pykälissä A2, A3 ja A29.
Ympäristövastaavan tehtävä on katsoa, että osakunnalla huomioidaan ympäristökysymykset sen arjessa ja päätöksissä. Ympäristövastaava voi järjestää mm. ekskursioita ja osakuntailtoja. Ympäristövastaavan tehtävistä säädetään ohjesääntöjen pykälissä A2, A3 ja A30.
Apuisännät ja apuemännät auttavat isäntää ja emäntää tehtävissään. Virkakausi on kalenterivuosi.